1242212991_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Taas täällä, parempi olo ja parempi mieli... Niin pitäisi olla... Olo on kuitenkin hieman haikea ja epävarma. Mille elämä alkaa nyt? Miten työ ja kaikki? Onneksi minulla on tukiverkko joka auttaa jaksamaan kaiken yli ja niitä ystäviä joita oikeasti kiinnostaa miten menee ja mitä kuuluu?

Olo on Masennuksen puolelta helpottunut, olen puhunut itselle kipeistä asioista Mtt:llä Markuksen kanssa ja olemme samalla palolla joka jo helpotti suuresti vaikka sen jo entuudesta tiesin. Voi olla varma että tämän ikäisenä elämä on tärkein ja ajattelin jaksaako Markus tukea/katsella tälläista "Vaivaista" Nuorta. Tälläisten ajatusten kanssa Masennus iski ja onneksi hain apua... Viime kerralla kun kävin olimme jo niin varmoja minun paranemisesta että he ehdottivat käyntien lopettamista. En ole siitä lopettamisesta samaa mieltä mutta hyvä että he laittoivat minut miettimään asioita jo iloisemmalta kantilta, että minun elämässä heidän mielestään kuuluu vain hyvää =)... 

Omasta mielestä käynnit vasta alkavat... Uusi asia joka muuttaa oikeastaan kaiken ja vaikuttaa kaikkeen.. Joten olen päättänyt että käyn vielä jotten tippuisi tyhjän päälle. 

1242212516_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Eilen heräsin kukkapenkkien loistoon sieltä nuo Krookukset, voi että ne piristivät mieltä jo aamutuimaan. Aloin jo miettiä minkälaisia kesäkukkia niiden viereen laittaisin. Eilistä piristi myös tieto siitä että lähdemme retkelle!!! Voi että vaikean Maanantain jälkeen oli päästä tuulettumaan Tärkeiden ihmisten kanssa! Veljen pojat, Jaana ja Tilkkumuori olivat mukana. Illan vielä pelasti se että Markus oli hoksannut että Vakuutusyhtiöltä on tullut rahaa kun olimme vahingossa maksaneet liikaa. Hän tuli salin jälkeen puolikuolleena kotiin ja oli tuonut tullessaan minulle Meerin hampurilaisen ja limukan. On mukavia nuo yllätykset.


Hermorata tutkimus oli Maanantaina Kemissä. Se oli HIRVEIN ELÄMÄNI KOKEMUS IKINÄ!!! 

Alku oli hyvin järjestetty, Hoitaja tuli kertomaan miten asian laita on ja sanoi ettei rupea valehtemaan että jos kipuja on niin se käy kipeää. Pahin jännitys laukesi siinä kun pääsi kertomaanMiltä ajatus kuulostaa...

Paikalla ollut lääkäri oli laboratoriossa räjähtäneen ja hyvin omituisella tavalla pelottavan näköinen. Todellisuudessa hän oli kuitenkin herkkä lääkäri-setä. 

Hän kyseli millaisia kipuja minulla on ollut jne. Alkuun alitettiin sähköllä. Ensin Oikea puoli. Käteen annettiin sähköä ja nyki rajusti se tehtiin kolmesti ja hengittelin rauhallisesti ja ajattelin ettei se tämän pahemmaksi voi mennä ja jos tunti menee näin niin sitten kyllä luovutan. No siirryttiin jalkaan sähköä edelleen, Jalkaan sitä annettiin kolmekertaa kovemalla sähköllä ja kolmekertaa pidemmän ajan. Kolmanteen kohteeseen en voinut enää hengittää jalka pomppasi reilusti pöydällä ja kipu levisi ja sähkö kirveli.

Sitten piikit, en osaa sanoa mitä ajattelin ajattelin ensin käden kohdalla taas että aijaa tällästako se on mutta sekunneissa virta oli kivulias ja en voinut muuta kuin huutaa ja itkeä. Jalan kohdalla happi loppui kesken, homma ajtkui silti koska hoitaja oli edelleen niin ihana ja äiti silitti jalasta niin pysyin jotakuinkin kyljellään. Äitikin alkoi itkeä selän kohdalla ei nimittiäin kuulunut enää minun itkemistä sillä taju oli lähteä. Minulle tuotiin litimärkiä pyyhkeitä ja sellaista. No niska viimeisenä  mutta ei vähäisempänä itkin niin hervottomasti että lääkärin käsi tärisi...

Ei tarvinnut tehdä toiselle puolelle. Se lääkärin käsi tärisi jalkojen ja niskan kohdalla koska se oli selkeä fibromyalgia alusta loppuun. Sen ei tarvinnut nähdä nempää ja se sanoi että toinen puoli menisi jo kidutuksen puolelle koska sen tietää että se on samanlainen kuva joka siihen tulee. Onneksi. Lopulta kun pääsimme ulos äiti halasi ja itkimme molemmat oven ulkopuolella. Se oli varmasti kaameaa äidin nähdä mutta pelkään kipua ja piikkejä yhdessä en olisi pystynyt siihen yksin mulla olisi varmaan oikeasti lähtenyt taju. Kaiken kukkuraksi koe oli ilmainen ja minua niin suutuitti tieto että näin kivulias toimenpide ei edes maksa niin se sairasta. Kysyin tämän infossa vissin kolme kertaa;- että mitä!???

En halua pelotella ketään vaan siinä oli minun kokemus. Se on kaikille erinlainen sillä kenelläkään ei ole samanlaisia kipuja ja kaikki kokee ne erilailla. Kivulias se on joka tapauksessa jos joku paikka on oikeasti kipeä. 

Aioin ottaa selvää Fibromyalgiasta, Kilpirauhasen  Vajaa toiminnasta ja tehdä niistäkin jutut tänne blogilleni sitten kun innostun.